27 maaliskuuta, 2021

Exit Oulu: Professorin arvoitus (pelikokemuksia/arvostelu)

Ihan heti on pakko tunnustaa, että pidin tästä pakohuoneesta.

Astuimme Exit Oulun pakohuoneeseen "Professorin arvoitus" kolmen hengen tiiminä. Seurassani oli kaksi miespuolista työkaveriani. Toista heistä voisi kuvata tässä kontekstissa termillä "master mind" ja toista "curious to try everything new". :) Pätee jonkin verran myös tosielämässä! Kahdella meistä oli vain vähän kokemusta pakohuoneista ja kolmannella ei ollenkaan. Pelaajien erilaisuus oli herkullinen alkuasetelma huoneen haasteiden ratkomiseen. 

On haastavaa kuvata asioita kertomatta liikaa. Pelin miljöö oli mukavan yksinkertainen, mutta peliin kuului kiinnostavia härveleitä. Alkuvaiheeseen meillä tuhraantui kohtuullinen ellei jopa kohtuuton tovi aikaa. Etsimisellä ja löytämisellä oli tässä vaiheessa suuri rooli. Käänsimme joka kiven ja kannon. Oikeiden asioiden löytyessä asiat kuitenkin loksahtivat nopeasti paikoilleen ja eteneminen oli taas mahdollista. 

Seuraavaan vaiheeseen liittyi monenlaista ihmeteltävää. Jotkut asiat olivat helposti ymmärrettävissä, mutta toisten kohdalla hahmotuskyky oli vahvasti koetuksella. Jokaiselle oli jotakin puuhaa, ja välillä tarvittiin kaikkien huomiota ja yhteistä pohdintaa. Itse pidin mm. sellaisesta hassusta yksityiskohdasta, että jotain tärkeää oli jätetty niin tyrkylle, että sitä ei meinannut huomata. Pääsin ratkomaan myös varsin mielenkiintoista tehtävää, jossa arvasin, mitä pitäisi tapahtua, mutta kesti hetken hoksata, miten se tapahtuu. Ratkaisun hetkellä fiilis oli mahtava. 

Kaikkea kokeileva pelikumppanimme kekkasi jänniä ratkaisuja, jotka eivät pelkällä tuijottelulla olisi ratkenneet. Master mind teki huomioita ja suoritti nopeita päättelyitä, jotka johtivat ratkaisuihin. Itse ratkaisin muutamia juttuja yrityksen ja erehdyksen kautta. Pakohuoneessa oli myös ainakin yksi tehtävä, jossa tarvittiin toimivaa yhteistyötä ja kommunikaatiota. Tehtävä sujui hyvin, mutta siinä meillä oli vähän huonoa onneakin, joka vaikeutti lopullisen vihjeen tajuamista. Onneksi eräässä toisessa tehtävässä oli suorastaan hykerryttävän hyvää onnea.

Tässä 3/5 vaikeustason huoneessa oli sekä helppoja että vaikeita tehtäviä. Kaikki ratkaisut olivat aika loogisia. Aivan loppumetreillä homma uhkasi kaatua siihen, että olimme lähteneet ratkomaan yhtä asiaa liian vaikealla tavalla. Vihjeen ja sinnikkään yrityksen kautta meille aukeni viimein jutun juoni, ja loppuaika oli vain taistelua aikaa vastaan. Tunnelma säilyi koko pelin ajan melko rauhallisena, mutta sopivan jännittävänä. Koska meitä oli vain kolme, pysyin myös hyvin kärryillä siitä, mitä kukin ratkaisi ja miten etenimme. Koimme selkeitä yllätyksen, oivalluksen ja ilon hetkiä. Erilaisista osaamisista oli paljon hyötyä. Tämä oli kiva pakohuone juuri tällä porukalla! 

Ulospääsy ei onnistunut ajoissa, mutta se jäi vain sekunneista tai minuuteista kiinni. Lopullisen koodin saimme, mutta emme ehtineet sitä käyttää. Huomasin jääneeni jossittelemaan sitä, että jumituimme pariin helppoon juttuun pitkäksi aikaa - muuten olisimme varmasti paenneet! Jos jotain parannettavaa voi toivoa, niin ehkä pieni vihje jumikohdassa olisi auttanut eteenpäin. Muutaman vihjeen saimmekin pelin aikana, mutta ei mitenkään liikaa.

Mitenhän muilla sujui samassa pakohuoneessa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti