"Kun pakko on niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan..."
Taidegalleria arvokkaine aarteineen houkuttaa neuvokasta rosvojoukkoa käymään työhön. Ensinnä täytyy todeta, että galleria miljöineen on ilmeeltään siisti ja tyyliltään ihan riittävän uskottava kokonaisuus. Kyllä näissä puitteissa kelpaa uurastaa. En kuitenkaan aio kuvailla tekemisiämme liian yksityiskohtaisesti, jotta en pilaa kokemusta sellaiselta, joka vasta miettii peliin menemistä.
Alkuvaihe meinaa tuottaa tuskaa. Monenlaista havainnoidaan ja keksitään. Ympäristö on ihan mielenkiintoinen eikä kuitenkaan liian kuormittava. Turhaa tilpehööriä ei juuri ole. Lopulta vain asioita pitää yrittää useamman kerran, jotta homma alkaa aueta. Välillä logiikka on pikkuisen koetuksella, mutta sekin toisaalta kuuluu homman juoneen.
Jossain kohtaa peliä tavoite käy varsin selkeäksi. Se tuo kaivattua mielekkyyttä ja rakennetta tekemiseen. Positiivista on myös se, että pelissä riittää yhtäaikaista tekemistä useammalle henkilölle sekä eri tyyppisiä tehtäviä. Välillä ratkotaan eri pähkinöitä ja välillä ollaan saman haasteen äärellä. Pieniä yllätysmomenttejakin on ripoteltu tehtävien lomaan.
Lopulta pelin ratkaisuihin tarvittiin ripaus kokeilunhalua, taitoa ja tuuria, tarkkaavaisuutta, kuuloaistia ja yhteistyötä. Vihjeitäkin tarvittiin jonkin verran, ei kuitenkaan kovin paljoa. Tykkäsin siitä, että kun tehtävä alkoi olla jo pitkällä, tuli vielä vastaan yllättävä haaste. Ei kuitenkaan liian työläs ja arvoituksellinen, vaan sopivasti hyvää flowta jatkava.
Saimme tämän keikan heitettyä, ennen kuin virkavalta ryntäsi paikalle. Hyvää suorittamista - hyvää mieltä! Vaikeustaso 3/5 oli meidän porukalle juuri sopiva. Tätä peliä voi suositella myös hieman isommalle peliporukalle, 4+ hengelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti