Takaoven kautta suoraan finaaliin - ja kuinka siinä kävi.
Tiesitkö, että kesällä 2021 järjestettiin historian ensimmäiset pakopelaamisen SM-kisat? Kilpailun ideoi ja koordinoi pakopeliyritys Cryptic Cargo, ja järjestäjinä toimi muitakin suomalaisia pakohuoneita. Karsinnat järjestettiin verkossa, mutta varsinainen finaalitapahtuma oli Helsingissä. Ei hätää, jos missasit kilpailun, sillä uskon, että lisää on luvassa.
Seurasin kisauutisia mielenkiinnolla, mutta en missään vaiheessa edes harkinnut osallistuvani karsintoihin. Yli 300 tiimiä kuitenkin ilmoittautui skaboihin! Myöhemmin minulle, uteliaalle sivustaseuraajalle, tuli yllättävä tilaisuus tarttua finaalihaasteeseen. Sain mahdollisuuden testata SM-kisojen finaalipeliä KOTONA, ja samalla kirjoitan kokemuksesta teille blogissani.
Valmistautuminen
Etukäteen tiesin, että teemana olisi pomminpurku. Kun pommi oli jo matkalla pohjoiseen, pidin näppini visusti erossa Pakopelaamisen SM-kisojen FB-sivuilta ja www-sivuilta. Somessa nimittäin julkaistiin alkusyksystä videoita, joissa näytettiin, kuinka finaaliin päässeet tiimit ratkoivat pommihaastetta. Halusin, että kohtaamme finaalihaasteen samalta viivalta, kuin muutkin kilpailijat.
Lähdimme haasteeseen runsaan iltapalapöydän kautta: pizzaa, banaanikakkua ja sipsejä. Pienen rupattelun ja sulattelun jälkeen kolmen hengen tiimimme asettui pelilaukun ympärille. Purimme pelin osaset lattialle. Hypistelimme ja tutkailimme osia hieman ja sitten käynnistimme pelisovelluksen. Myönnän, että odotukset pommin räsähdyksestä olivat aika korkealla.
Dynamiittia olohuoneessa. |
Tiheät 15 minuuttia
Toiminta käynnistyi välittömästi. Keskityimme onnekkaasti heti oikeisiin elementteihin. Ensimmäinen koodiarvaus ei osunut nappiin, mutta toisella tärppäsi! Tästä lähti jonkinlainen flow päälle. Peli tuntui virtaavan eteenpäin. Tehtäviin löytyi sopivat roolit ja laatikon kannet singahtelivat auki. Lopulta havahduimme siihen, että edessämme oli hämmentävä häkkyrä, jossa oli monenlaisia merkintöjä ja osia. Tässä kohtaa yhdeltä tiimiläiseltä tuli oikea ajatus, mutta se ei ottanut tulta alle. Päädyimme ottamaan ensimmäisen vihjeen. Vihjeestä tajusimme, että olimme olleet oikeilla jäljillä ja saimme murrettua koodin. Nyt käsillä oli jo viimeinen tehtävä. Pähkäilimme ja pyörittelimme. Pelin äänistä arvasi, että aika on vähissä ja vilkaisin ensimmäisen kerran kelloa. Olimme päässeet pitkälle. Otimme vielä pari vihjettä. Ja sitten: KA-BOOM! Räsähti.
Emme jääneet tuhon keskelle makaamaan. Käynnistimme pelin samantien (ohjeen mukaan) uudestaan ja pusersimme viimeisen tehtävän loppuun. Vihjeitä paloi viimeisessä tehtävässä paljon, mutta tulihan se ymmärrys sieltä lopulta ja saimme hoidettua pommin pois päiviltä.
Tulostaso
Pelin jälkeen surffasin positiivisten tunteiden aalloilla. Ne voisi koota sanoihin innostus, yllättyneisyys ja tyytyväisyys. Sitten putosi varsinainen Pommi. Tutkimme SM-pakopelin finaalin tuloslistaa ja vertasimme omia pisteitämme niihin. Tajusimme, että tällä pistemäärällä sijoituksemme SM-kilpailussa olisi ollut toinen. Siis hopeasija! Emme uskoneet. Piti alkaa katsomaan finaalipelien videoita. Toden totta, vain voittajajoukkue oli selvittänyt pelin ennen pommin räjähdystä eli 15 minuutissa. Olimme positiivisesti pökerryksissä.
Loppupisteet ennen kuin aloitimme pelin alusta. |
Analyysivaiheeseen päästyäni ajattelen, että nimenomaan pakolautapelien pelaamisesta oli meille etua tässä pelissä. Olisimme luultavasti pärjänneet heikommin "oikeassa" pakohuoneessa. Myös rennosta kotiympäristöstä, pelin osien hypistelystä, ja rauhallisesta pelin aloituksesta oli varmasti sata hyötyä! Nämä tehtävät kuitenkin sattuivat sopimaan meille hyvin. Illan hämärässä aloimme miettiä, pitäisikö seuraavan kisan korvilla pistää niin sanotusti paperit vetämään.
Onnitteluviesti toisella yrittämällä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti