Fidgettimäistä puuhaa sormille

Mitä iloa fidgeteistä?

Epäaito fidget löysi uuden omistajan

Nyt löytyi hittituote! Tarina alkaa siitä, että olimme tekemässä lasten kanssa raakaa valikointia lastenhuoneen leluosastolla. Valitsimme, mitkä lelut saavat jäädä, ja mille osoitetaan kierrätyssalkkua. Vastaan tuli myös joitakin fidgettejä eli leluja, joita voi puristella, pyöritellä, painella tai venytellä. Näiden mainostetaan muun muassa parantavan lasten keskittymiskykyä, vähentävän levottomuutta ja auttavan vireystilan säätelyssä. Yksinkertaistetusti sillä kai tarkoitetaan, että tällaiset lelut tarjoavat lapselle riittävästi fyysistä aktiviteettia, jotta he voivat keskittyä johonkin tärkeämpään. Sen vuoksi tämän tyyppisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös päiväkodeissa ja kouluissa. 

Lapset olivat valmiita luopumaan plus plus -palikoistaan. Nehän eivät oikeastaan ole fidgettejä, vaan pieniä ja yksinkertaisia rakentelupalasia. Kaikki palat käyvät yhteen. Jostain syystä minusta tuntui vaikealta luopua niistä. Puristelin niitä sormissani, ja yhtäkkiä tajusin, että tässä oli käsillä nyt jotain parempaa. En ole kovin kiinnostunut fidgeteistä omakohtaisesti, vaikka stressipallon omistankin. Olen kuitenkin sitä tyyppiä, jonka sormet etsivät koko ajan jotain tekemistä, esimerkiksi hiusten pyörittelyä. Toisinaan muovailen työpöydällä huomaamattani sinitarrakönttiä tai pakkauskiinnikkeitä. Mutta nyt olivat sormeni löytäneet jotain, mistä ne Todella nauttivat! Herranen aika, miten yksinkertainen ja ihana lelu sormille, jotka tykkäävät puuhastella. Näissä idea on juuri se, miltä palikat tuntuvat, ei niinkään se, mitä niistä syntyy tai miltä lopputulos näyttää. Olen nyt muutaman päivän pyöritellyt plus plussia työpöydälläni ja kuulkaas homma toimii. Ajattelin, että ehkä tästä olisi syytä vinkata muillekin näpertäjille. Älä siis heitä plus plussia hukkaan!

Minulla on työpöydälläni myös toinen "lelu". Kyseessä on pullo, joka on täytetty puoliksi vedellä ja puoliksi vauvaöljyllä. Eipä mennyt sekään vauvaöljy hukkaan. :) Liemi on värjätty elintarvikevärillä siniseksi, ja pullon pohjalle olen laittanut merellisiä kiviä ja simpukoita. Käytin tätä pulloa alunperin eräässä lasten pakopelissä, mutta sen jälkeen se jäi pöydälle koristukseksi. Juju tässä on kuitenkin se, että pullo kuplii ja velloo hauskasti, kun sitä keikauttaa ylösalaisin. Somen perusteella pienemmät lapset tykkäävät tällaisesta lelusta (pullo kannattaa olla muovinen pienemmillä). Pullo on vielä mielenkiintoisempi, kun sinne piilottaa sekaan jotain hauskaa etsittävää. Meillä pullo on enemmän koristeena, mutta joku käy aina välillä vispaamassa pulloa. Ei missään tapauksessa fidgetin veroinen, mutta esteettisesti hauska tämäkin. 

Pullo kuplimaan plup plup!

Eli summa summarum, tässä pienet vinkit vaativan ajatustyön tueksi ja tauottamiseksi itse kullekin aikuiselle. Let it flow!