Ensimmäistä kertaa pakohuoneessa
Kerta se on aina ensimmäinenkin. Betty Stylesin tapaus oli minulle ensimmäinen. Joudun muistelemaan nyt useamman vuoden päähän, mutta haluan kuitenkin avata kokemusta vähän. Vaikka rohkaisuksi sinulle, joka mietit millainen pakohuone on, ja mitä pakohuoneessa tapahtuu.
Kaikki oli kovin, kovin jännittävää! Kasa perhosia vatsassa ja niin edelleen. Ensin esiteltiin, millaisia lukkoja pelissä tultaisiin käyttämään ja kerrottiin muita perusasioita ja sääntöjä. Sitten meidät päästettiin huoneeseen, jossa kuulimme vielä huoneen tarinan ja saimme lähteä ratkomaan tehtäviä. Samalla 60 min aika lähti juoksemaan näytöllä, mikä toi aika hektisen tunnelman huoneeseen.
Ryntäsin penkomaan tavaroita, vaikka en yhtään tiennyt, mitä teen! Olin ymmärtänyt, että jotain pitää kuitenkin etsiä. Siinä samalla löytyi numerolukkoja, jotka kaikki (niitä oli monta!) pitäisi kai saada auki. En oikein saanut aina langan päästä kiinni, mutta yritin kovasti. Kai sekin lasketaan!? Totta puhuen ensimmäinen peli meni jonkinlaisen hämmennyksen ja innostuksen vallassa alusta loppuun. Ja voi sitä tuskaa, kun jokin lukko ei auennutkaan ensiyrittämällä, vaikka ihan varmasti hoksasin, mitä haetaan... 😀
Jotkin tehtävät olivat aika selkeitä ja helppoja. Ne auttoivat hahmottamaan, mitä ollaan tekemässä. Sitten tuli niitä pakohuoneelle tyypillisiä yllätyksellisiä asioita, jotka oli ihan WOW. Olin luullut pelejä ehkä jotenkin yksipuolisemmiksi. Yllättyin siitä, että välillä jotakin piti ratkoa enemmän tekemällä ja kokeilemalla, kuin päättelemällä. Luulin myös, että kyseessä on aina vain yksi huone, mutta selvisi, että yhdestä huoneesta voikin avautua uusia tiloja, vaikka ei aluksi siltä näyttäisi. Ja että joitakin tehtäviä pitää ratkoa useammassa paikassa yhtä aikaa.
Onneksi saimme aika paljon (kokeneempien mielestä liikaa) armoa vihjeiden muodossa, jotta monivaiheinen peli saatiin suoritettua kutakuinkin ajoissa. Pelin jälkeen kokemus alkoi jollakin tapaa jäsentyä. Totesin ainakin sen, että tämä pitää tehdä uudestaan! Jäin koukkuun ihan kerrasta. Tämä oli oma juttu. Kokeneemmat kommentoivat Betty Stylesin tapauksesta, että siinä oli poikkeuksellisen paljon pieniä tehtäviä ja lukkoja. Itse kehystarina jäi minulla ihan kaiken muun touhun varjoon. Mutta kaikesta huolimatta kokemus oli vaikuttava. Ei pakohuone varmasti kaikille sovi eikä kaikkiin niin iske, mutta kannattaa kokeilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti